Aurinkoinen ja lämmin syksy vaihtuu viileisiin pohjoisen tuuliin ja pimeys sateiden kera ottaa vallan. Meidän kaikkien tielläliikkujien on syytä ottaa pimeys ja huono näkyvyys tosissaan. Jalankulkijoiden on aika kaivaa esille heijastimet ja pyöräilijöiden valot. Kaasujalkaa ei saa enää vipattaa. Aamulla tienpinta voi olla mustan jään peitossa ja hämärä voi kätkeä monta yllätystä helmoihinsa.

Syksy on myös hirvien vilkkainta liikkumisen aikaa. Vaarallisinta on hämärän aika. Metsästys saa niin hirvet kuin hirvimiehetkin liikkeelle. Hirviporukoiden onkin tarkoin mietittävä, mihin autonsa parkkeeraavat ja miten hoitavat vilkkaat tieosuudet. Syksyisin on lehdistä luettu metsästäjien edesottamuksia. Pari vuotta sitten metsästäjä ampui toista luullen häntä teereksi! Muutama vuosi sitten hirvimies ampui VR:n punaista dieselveturia, koska luuli sitä hirveksi! Käynti optikolla saattaisi auttaa, jos vielä maltti ja harkintakyky ovat kunnossa!

Hirvi ja poro ovat laumaeläimiä eli yhden näkeminen viestii siitä, että lähellä on toisia. Hirvi voi painaa yli 500 kiloa, joten hirven ja auton kohtaaminen voi olla tuhoisa ja tappava molemmille. Tutkimuksen mukaan henkilöautolla sattuneista kuolonkolareista 75% on ajettu vähintään 100 kilometrin tuntinopeudella. Nopeudella on siis väliä myös hirvikolareissa!

Muistakaa myös, että millään hirvipilleillä, jotka on kiinnitetty autoon, tätä asiaa ei ratkaista. Ratkaisu piilee ennakoivassa ajotavassa, jossa auton nopeus suhteutetaan olosuhteisiin ja pidetään huolta oikeasta valojen käytöstä, muistaen tarkkailla tienvierustoja huolellisesti. Puhelimeen puhuminen ja sen muunkinlainen käyttö ajonaikana on tarkkaavaisuutta häiritsevä tekijä, joka pidentää reaktioaikaa ja samalla myös pysähtymismatkaa äkkitilanteissa. Hirvipillien hinnalla kannattaa ostaa uudet pyyhkimet ja pitää valot ja tuulilasi puhtaina! Siirtäkää ajotapanne jo talviaikaan, vaikka ette vielä kelloja siirräkään eli ennakoikaa!

Katso kaikki kolumnit